Jääkaksoset – hyytävän jännittävä psykologinen trilleri

Jääkaksoset on hyvä kirja kaikille psykologisista trillereistä pitäville lukijoille. Kirja kertoo harvinaisesta tilanteesta, jossa toinen identtisistä kaksosista on kuollut, mutta vanhemmat eivät ole oikein varmoja, kumpi siskoksista on menehtynyt. Molemmilla vanhemmista tuntuu olleen suosikkikaksonen ja molemmat tuntuvat toivovan, että juuri heidän oma suosikkinsa olisi selvinnyt toista kaksosta kohdanneesta kamalasta onnettomuudesta, samalla tuntien tästä toiveestaan pienoista huonoa omaatuntoa. Henkiin jääneelle kaksoselle tämä vanhempien toive aiheuttaa paineita ja tyttö yrittääkin mukailla vanhempiensa toiveita kadottaen samalla oman itsensä.

Mikä tekee Jääkaksosista niin jännittävän ja mukaansa tempaavan teoksen?

Jääkaksoset on todella jännittävä ja mukaansa tempaava teos. Tähän vaikuttaa ensinnäkin se, että perheen molemmilla vanhemmilla on salaisuuksia, joita paljastetaan vähä vähältä tavalla, joka saa lukijan odottamaan loppuratkaisua.

Teoksessa käsitellään myös teemaa, johon lähes kuka tahansa meistä voi helposti samaistua; vanhemmuuden aiheuttamia syyllisyyden tunteita, joita moni vanhempi käy mielessään toistuvasti läpi. Moni varmasti pohtii, mitä pitäisi ajatella, jos joku omista lapsista tuntuukin toisia läheisemmältä ja tärkeämmältä. Vaikka Jääkaksosissa nämä tunteet viedäänkin lähes äärirajoilleen, antaa kirja tästä huolimatta runsaasti ajattelemisen aihetta.

Kirja kertoo myös parisuhteesta ja siitä, mitä voi tapahtua, jos puhuminen pariskunnan välillä loppuu – kuinka paljon epäilyksiä ja kaunaa puhumattomuus voikaan aiheuttaa ja miten äärimmäisiin tilanteisiin se voi johtaa. Toisen luottamuksen menettäminen on asia, jota ei voi helposti korjata ja joka voi johtaa tilanteiden tulkitsemiseen aivan vääränlaisella tavalla. Eräässä mielessä Jääkaksoset voidaankin siis nähdä jopa parisuhdeterapeuttisena kirjana, joka muistuttaa puhumisen tärkeydestä. Myös vaikeat asiat ja tunteet olisi hyvä jakaa jonkun toisen kanssa ennen kuin ne aiheuttavat hallitsemattomia möykkyjä ihmisen sisimpään.

Kirja kertoo myös siitä, kuinka vanhempien odotukset saattavat vaikuttaa lapseen siten, että hän hylkää omat toiveensa ja haaveensa – pahimmillaan jopa hukkaa oman itsensä. Tässäkin asiassa kirjassa mennään äärimmäisyyksiin eloon jääneen kaksosen väittäessä vuorotellen olevansa toinen kaksosista. Tytölle tuntuu olevan vaikeaa tunnustaa edes itselleen, kumpi kaksosista hän on koska tällöin hän väistämättä tulisi aiheuttaneeksi mielipahaa sille vanhemmalle, jonka suosikkikaksonen on kuollut. Lapsi käykin kirjassa läpi ankaraa sisäistä kamppailua.

Vaikka Jääkaksosten perusteema onkin kovin äärimmäinen, toisen identtisen kaksosen kuolema ja vaikeus tunnistaa kuollutta kaksosta, niin tästä huolimatta kirja sisältää myös helposti lähestyttäviä elementtejä, mikä tekee kirjasta niin kovin inhimillisen.

Jääkaksoset on S.K. Tremaynen käsialaa

Kirjan on kirjoittanut S.K. Tremayne ja se herättää monia tunteita. Tosin S.K. Tremayne on vain pseudonyymi ja kirjailijan oikea nimi on Tom Knox. Kirjailija on syntynyt vuonna 1963 Devonissa. Nykyisin kyseinen kirjailija asuu Lontoossa ja hän on julkaissut useita bestsellereitä. Romaanit ja matkakertomukset ovat hänen erikoisalaansa. Kirjailijalla on itsellään kaksi tyttöä. Jääkaksoset on suomentanut Oona Nyström vuonna 2016. Alkuperäisteos ilmestyi vuonna 2015 nimellä The ice twins.

Kirjailijan tiedetään opiskelleen aikoinaan filosofiaa ja voisikin sanoa, että tämä näkyy Jääkaksosissa. Teoksessa pohditaan nimittäin toistuvasti oikean ja väärän häilyvää rajaa, samoin kuin monia muitakin elämän suuria kysymyksiä.

S.K. Tremaynen Tulilapsi jatkaa Jääkaksosten kanssa samoilla linjoilla

Myös kirjailijan toinen romaani, vuonna 2016 ilmestynyt ja vuonna 2017 suomeksi käännetty Tulilapsi, käsittelee hieman samantapaista teemaa kuin Jääkaksoset. Tässä kirjassa perheen molemmilla vanhemmilla on suuria salaisuuksia, joiden selvittely on ajoittain piinaavan jännittävää. Osa lukijoista on sitä mieltä, ettei tämä kirja tunnu kaikissa juonenkäänteissään aivan uskottavalta, mutta tästäkin huolimatta kirja on lukemisen arvoinen – ainakin jos pidät psykologisista trillereistä.